Väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma, osa 2

Väestönsuojia riittää Suomen lähes kaikille asukkaille. Maamme 50 500 väestönsuojaan mahtuu 4,8 miljoonaa ihmistä. Suojien jakautuvuus painottuu kuitenkin tiheästi asutuille seudulle. Kodin ja työpaikan lähimmästä, käyttökuntoisesta väestönsuojasta kannattaa olla tietoinen ja sen käyttöönottosuunnitelmaan tutustua siinä määrin, että hätätilanteessa toimiminen sujuu.

Väestönsuojat rakennetaan kestämään rakennesortumia ja sirpaleita. Niiden tehtävä on suojata käyttäjiään asevaikutuksilta, kuten paineaalloilta ja säteilyltä. Tiivis väestönsuoja ilmanottokanavineen ja ryömintätunneleineen toimii tehokkaana suojapaikkana – kunhan käyttöönotossa osataan huomioida tarpeelliset toimenpiteet.

Valtaosa suojista on rakennettu 1970-luvun alun jälkeen ja sisältävät kehittyneempää tekniikkaa. Uudempien väestönsuojien käyttöönottamiseen laaditaankin erilaiset ohjeet kuin vanhemmille, 50-60-lukujen suojille. Käyttöönottosuunnitelmaa laadittaessa on huomioitava väestönsuojan yksilölliset piirteet. Näihin lukeutuvat muun muassa tiloihin mahtuva ihmismäärä, tekniikan kestävyys ja testaaminen sekä poistumisteiden esteettömyys.

Käyttöönottokoulutus valmistaa vastuuhenkilöt toimintaan

Asiantuntijamme Toni Eriksson pitää väestönsuojan käyttöönottokoulutuksia talonyhtiöille ja yrityksille. Yksilöllisen pelastussuunnitelman toteuttamiseen tähtäävä koulutus huomioi suojatilojen valmistelujen osa-alueet 72 tunnin aikajanalla.

Kiinteistöissä on hyvä olla nimitettynä yksi tai kaksi koulutettua väestönsuojanhoitajaa, suojatilan koosta ja sen käyttäjämäärästä riippuen. Nämä vastuuhenkilöt huolehtivat suojan kunnosta ja ylläpidosta. He myös ohjaavat tarpeellisia tehtäviä eteenpäin muille käyttäjille. Näihin tehtäviin sisältyy varavesiastioiden täyttöä, sulkuteltan pystyttämistä ja käymäläkomeron valmistelua. Varauloskäynnin esteettömyyden varmistaminen ja ilmanottoputkien asentaminen saattaa vaatia useamman henkilön yhteistyötä. 1000 litran vesisäiliön täyttämiseenkin palaa helposti useampi tunti, joten ajankäytön huomiointi suunnitelmaa laadittaessa on tärkeää.

Väestönsuojien varustelu sisältää tehokkaiden ilmanvaihtolaitteiden, sähkön, antenni- ja puhelinpistokkeiden lisäksi ensiapuvälineitä, valaisimia, työkaluja ja alkusammutusvälineistöä. Ilmanvaihtolaitteiston käyttöasetukset mahdollistavat oleskelun väestönsuojassa erilaisten uhkatilanteiden aikana. Laitteisto toimii myös käsikäyttöisesti, sähkökatkosten varalta. Ilmanvaihtokoneen ominaisuuksiin tutustuminen on osa valmistautumista ja väestönsuojan käyttökuntoisuuden ylläpitoa. Väestönsuojan käyttöönottokoulutus valmistaa vastuuhenkilöt ilmanvaihtolaitteistonkin oikeinkäyttämiseen.

Lemmikit odottavat ulkona

Väestönsuojaan kokoonnuttaessa kukin käyttäjä tuo mukanaan tarvitsemansa lääkkeet, elintarvikkeet, makuupussit tai vuodevaatteet, hygieniatarvikkeet, joditabletit ja mahdolliset käsikäyttöiset radiot. Lasten lelut ja pelit pitävät pienempien suojautujien ajatukset poissa mahdollisesta vaarasta, kirjat isompien.

Matkakeittimiä tai muita lämpöä tuottavia laitteita ei väestönsuojaan pakata mukaan. Alkoholi, huumeet, aseet ja tupakat jäävät nekin ulkopuolelle. Lemmikit tulee myös jättää kotiin tai muihin hoiteisiin. Opas- tai palveluskoiran väestönsuojaan ottamisesta on neuvoteltava koko ryhmän kesken. Eläintä ei ole aina mahdollista käyttää ulkona ja yleisestä hygieniatasosta on huolehdittava. Mikäli väestönsuojassa oleskelevilla ei ole allergioita ja eläimen mukaanottaminen sopii kaikille, voidaan näin yhdessä päättää. Opaseläinten hyväksyttäminen suojatiloihin tulee ottaa huomioon talokohtaisessa käyttöönottosuunnitelmassa.

Kaipaatko apua väestönsuojan käyttöönottosuunnitelman laatimisessa? Ota yhteyttä ja sovitaan tapaamisesta!