5 asiaa väestönsuojasta, jotka jokaisen tulisi muistaa

Väestönsuojat ja niihin liittyvät kysymykset ovat nousseet entistä ajankohtaisemmaksi puheenaiheeksi viimeaikaisten tapahtumien myötä. Vaikka välitöntä uhkaa omaan kotimaahan ei kohdistukaan, aihe on aina tärkeä. Kokosimme tähän blogitekstiin 5 väestönsuojeluun liittyvää asiaa, jotka jokaisen on hyvä pitää mielessä.  

Väestönsuoja on tarkoitettu turvaamaan kansalaisia räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta, tulipaloilta, kemiallisilta taisteluaineilta ja ionisoivalta säteilyltä.

1. Mieti valmiiksi, miten toimisit eri tilanteissa  

Asutko isossa tai pienessä kerrostalossa, omakotitalossa, kaupungin keskustassa tai haja-asutusalueella? Tiedätkö, minne sinä menisit väestönsuojaan? 

Väestönsuojat sijaitsevat kellarikerroksessa, maan tasolla tai ne ovat osa erillisiä rakennuksia esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä. Tunnistat väestönsuojan sen kansainvälisestä merkistä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla. 

Väestönsuojan kyltti
Väestönsuojan tunnistaa sen kansainvälisestä merkistä.

Isompien taloyhtiöiden, työpaikkojen ja julkisten tilojen, kuten koulujen yhteydestä löytyy useimmiten väestönsuoja, joka on tarkoitettu näiden kiinteistöjen käyttäjille. Kerrostalossa asuvan kannattaa selvittää esimerkiksi omalta isännöitsijältään, missä väestönsuoja sijaitsee, mikäli se ei selviä rappukäytävän opasteista. 

Maaseudulla, pienemmissä taloyhtiöissä ja omakotitaloalueilla väestönsuojia ei yleensä ole. Vaaratilanteiden varalle on hyvä tehdä jonkinlainen toimintasuunnitelma ja kysellä esimerkiksi omilta naapureilta, löytyykö heiltä kellaria, johon voisi päästä suojaan. Näillä alueilla suositellaan tilanteen vaatiessa suojautumaan sisälle, sulkemaan ovet, ikkunat ja ilmanvaihto sekä kuuntelemaan radiosta viranomaisten ohjeita.

Yleisiä väestönsuojia on yleensä vain suurimmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Oulussa. Esimerkiksi Turussa ei ole tällä hetkellä viranomaisen ylläpitämiä yleisiä väestönsuojia. Turussa on kuitenkin noin 2 600 eri kokoista ja kuntoista väestönsuojaa, joissa on yhteensä 250 000 suojapaikkaa. Nämä väestönsuojat ovat pääsääntöisesti kerrostaloissa, kouluissa, työpaikoilla ja julkisissa liiketiloissa, esimerkiksi ostoskeskuksissa. Muun muassa Turun keskustassa sijaitsevassa Hansa-korttelissa on 13 väestönsuojaa, joista kuhunkin mahtuu 150–250 ihmistä. 

2. Odota viranomaisen ohjeistusta väestönsuojaan hakeutumisesta 

Väestönsuojaan ei voi hakeutua milloin tahansa. Väestönsuojien käyttöönotto tapahtuu viranomaisen ohjauksella. Viranomaismääräyksen jälkeen väestönsuojan hoitajalla on 72 tuntia aikaa valmistella tilan käyttöönotto. Alueen asukkaat saavat ohjeistukset suojautumis- ja evakuointitilanteissa aina pelastusviranomaisilta.  

Väestönsuojaan hakeutuminen ei ole aina ensisijainen vaihtoehto. Muista myös sisälle suojautuminen muissa tilanteissa. Sisälle suojautuminen voi olla tarpeen esimerkiksi kemikaalionnettomuuden tai lähistöllä olevan tulipalon johdosta. Ovet, ikkunat, ilmanvaihtoaukot ja koneellinen ilmastointi suljetaan sekä kaikki raot tiivistetään esimerkiksi tuorekelmulla tai ilmastointiteipillä. Mikäli taloyhtiöstä tai omakotitalosta löytyy kellaritilat, sinne voi siirtyä turvaan tarpeen vaatiessa. 

Sisälle suojautumisesta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä ja/tai hätätiedotteella esimerkiksi television kautta.

3. Varmista, kuka vastaa taloyhtiösi väestönsuojasta  

Väestönsuojan kunnossapidosta ja käyttökuntoon valmistelusta vastaa väestönsuojalle osoitettu, koulutettu hoitaja tai vastuuhenkilö, esimerkiksi taloyhtiön kunnossapidon vastaava tai kiinteistössä asuva henkilö.  

Joskus voi olla, että esimerkiksi taloyhtiön väestönsuoja-asiat eivät ole ajantasaisia; vastuuhenkilö on saattanut muuttaa toisaalle eikä isännöitsijä huolehdi kunnossapidosta. Tällöin asukkaiden oma aktiivisuus on tärkeää. Asukkaiden vastuulla voi olla esimerkiksi tarkastaa, että vastuuhenkilö on nimetty ja taloyhtiön väestönsuoja on huollettu asianmukaisesti.  

 Meiltä saat aina apua väestönsuojia koskevissa kysymyksissä. Ota rohkeasti yhteyttä ja huolehditaan yhdessä, että tilojesi väestönsuoja on kunnossa!

4. Muista, mitä väestönsuojaan saa ottaa mukaan ja mitä ei 

Väestönsuojaan SAA ottaa mukaan esimerkiksi:  

  • elintarvikkeita ja juomaa (n. 2-3 vuorokauden ajalle) 
  • lääkkeet ja hygieniatarvikkeet 
  • makuupussi ja muut tarvikkeet nukkumiseen 
  • taskulamppu, paristoja 
  • ajanvietettä 

 Väestönsuojaan EI SAA ottaa mukaan:  

  • lemmikkejä (poikkeuksena palveluskoirat) 
  • alkoholia tai huumeita (myös tupakointi suojassa on kielletty) 
  • aseita 
  • lämpöä tuottavia laitteita (esim. kaasukeitin) 
5. Pidä yllä kotivaraa  

Tiedosta, ennakoi ja varaudu. Riittävän kotivaran pitäminen on yksi kansalaisten tärkeimmistä teoista kun puhutaan varautumisesta. Tämä pätee väestönsuojaan hakeutumisen lisäksi muihinkin tilanteisiin, kuten pitkiin sähkökatkoksiin, sairastumisiin, vedenjakelun häiriöihin tai maksuliikenteen häiriöihin. 

Kotiin olisi hyvä varata kolmen päivän varaksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa tai kannellisia astioita veden säilyttämiseen. Lisäksi on hyvä varata lääkkeitä, käteistä rahaa ja muuta omassa arjessa tarpeellista.  

Kotivaraa hyödynnetään silloin, kun siirrytään väestönsuojaan, sillä asukkaiden on tuotava mukanaan omat elintarvikkeet ja juomat. 

Lue lisää väestönsuojan tarkastuksesta ja huollosta blogistamme Väestonsuojan tarkastus ja tiiveyskoe.

Kommentoi