Palovaroittimen asennus oikein

Palovaroittimen ensisijainen tehtävä on pelastaa henkesi tulipalon sattuessa, sillä sen hälytysääni nopeuttaa tulipalon havaitsemista ja voi antaa ratkaisevat lisäsekunnit aikaa rakennuksesta poistumiselle. Pelastuslaki määrää, että jokaiseen asuntoon, myös vapaa-ajan asuntoon, on sijoitettava riittävä määrä palovaroittimia.  On tärkeää tietää mikä on palovaroittimen oikea paikka, riittävä määrä ja miten palovaroittimen asennus tehdään oikein.

Mihin palovaroittimet tulee sijoittaa? 

Palovaroittimia tulee olla vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti, sekä vähintään yksi rakennuksen jokaisessa kerroksessa. Jos siis kerroksen pinta-ala ylittää 60 neliömetriä, tulee kerroksessa olla kaksi palovaroitinta. Palovaroitin kannattaa sijoittaa ainakin eteiseen tai käytävään, sillä tärkeintä on päästä kulkemaan poistumisreitille mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti.

Lisäksi palovaroittimia suositellaan sijoitettavan jokaiseen makuuhuoneeseen sekä muihin tiloihin, joissa yövytään. Sikeäunisimmat eivät välttämättä havahdu kauemmas sijoitettujen varoittimien hälytykseen riittävän ajoissa. Myös suurempiin tupakeittiöihin ja takkahuoneisiin on hyvä sijoittaa palovaroitin, mutta varoittimen malli kannattaa tällöin erikseen valita tilan käyttötarkoituksen mukaan.  

Jokaisessa huoneistossa on omat erityispiirteensä, joten kaikkiin sopivaa yksiselitteistä varoittimen asennuspaikkaa ei ole mahdollista antaa. 

Palovaroitin asennetaan katossa sellaiseen kohtaan, johon savu pääsee ensimmäisenä. Useimmiten paras paikka on katossa keskellä huonetta. Etäisyys seiniin, nurkkiin, kattoparruihin ja muihin esteisiin, jotka voivat estää savun etenemisen, tulee olla vähintään puoli metriä. Seinän ja katon väliseen nurkkaan usein muodostuu tulipalon alkuvaiheessa ilmatasku, johon savu ei pääse. Sama ilmiö tapahtuu myös harjakaton korkeimmassa kohdassa. Tästä syystä palovaroitin tulee sijoittaa vähintään 50cm etäisyydelle katon nurkasta. Älä myöskään sijoita palovaroitinta ilmalämpöpumpun, tuloilmaventtiilin tai tuuletusikkunan läheisyyteen, sillä niiden synnyttämä ilmavirtaus voi puhaltaa savun poispäin hälyttimen sensorista.

Kenen vastuulla palovaroittimet ovat? 

Asunnon haltija on vastuussa siitä, että asunnossa on riittävästi palovaroittimia. Vuokra-asunnossa vastuu on siis vuokralaisella, ei asunnon omistajalla. Majoituspalveluissa ja hoitolaitoksissa toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan palovaroittimista. Myös asuntovaunuihin, veneisiin ja muihin tiloihin, joissa yövytään, on suositeltavaa asentaa palovaroitin. 

Palovaroittimen toiminta tulisi testata kerran kuukaudessa painamalla testinappia. Tavalliset alkaliparistot tulee vaihtaa kerran vuodessa sekä aina, kun palovaroitin lyhyin piippauksin ilmoittaa pariston olevan lopussa. Itse palovaroittimen vaihtoväli on 10 vuotta. Vaikka palovaroitin testipainiketta painaessa toimisikin vielä 10 vuoden jälkeen, laitteeseen vuosien varrella kertynyt pöly, noki ja rasva voivat häiritä sen toimintaa. Tällöin palovaroitin ei välttämättä hälytä silloin kun sen pitäisi, tai voi toisaalta aiheuttaa toistuvia virhehälytyksiä. Palovaroitin on myös hyvä välillä kevyesti imuroida, jolla voidaan pidentää sen käyttöikää. 

Palovaroittimia on erilaisia 

Käytetyin palovaroitintyyppi kodeissa ja työpaikoilla on paristolla toimiva optinen palovaroitin, joka reagoi tehokkaasti kytevästä palosta aiheutuvaan savuun. Kytevä palo on normaaleissa huoneistoissa ja tiloissa yleisin palotyyppi, jolloin optinen varoitin on järkevä valinta. Mikäli tilassa esiintyy muuta käryä, esimerkiksi keittiössä ruoanlaiton yhteydessä tai autotallissa pakokaasua, voi optinen varoitin olla syytä korvata esimerkiksi lämpövaroittimella, jolloin virhehälytysten riski pienenee. Lämpövaroitin reagoi ympäröivän ilman nopeaan lämmönnousuun. 

Suomessa nykyisin vähemmän käytetty ioninen palovaroitin havaitsee liekkipalot reagoiden ilman muuttuvaan sähkönjohtavuuteen. Jos tilassa poltetaan puita, on syytä harkita häkä- tai yhdistelmävaroittimen hankintaa. Häkä eli hiilimonoksidi on hajuton ja väritön kaasu, jota muodostuu epäpuhtaan palamisen seurauksena. Häkää ei ihminen pysty havaitsemaan, joten varoitin voi näissä tilanteissa olla korvaamaton. 

Kuulovammaisille löytyy myös palovaroittimia, joiden hälytysmekanismi perustuu tärinään tai valoon. Esimerkkinä Fireangel Wi-Safe2 vilkku- ja värinälevyhälytin, jonka vilkkuva valohälytin hälyttää visuaalisesti ja värinälevy, joka voidaan nukkuessa sijoittaa tyynyn alle herättämään hälytyksen sattuessa. Vilkku- ja värinälevyhälytin yhdistetään langattomasti kattoon sijoitettavan palovaroittimen kanssa.

Palovaroittimia voidaan usein kytkeä langattomasti sarjaan, jolloin yhden palovaroittimen hälyttäessä myös muut samaan sarjaan kytketyt varoittimet alkavat hälyttää. Jotta sarjaan kytkeminen on mahdollista, palovaroitinten on oltava ominaisuuksiltaan yhteen liitettäviä. 

Uudisrakennuksissa palovaroittimet on kytkettävä sähköverkkoon. Asetus pätee myös vapaa-ajan asuntoihin, mikäli asunto kytketään sähköverkkoon. Muistathan, että palovaroittimen kytkentä sähköverkkoon on aina asiantuntevan sähköasentajan tehtävä!  Jätä palovaroittimen asennus siis asiantuntijalle.

Useimmat valikoimassamme olevat palovaroitinmallit saat tilattua verkkokaupastamme. Mikäli et löydä etsimääsi tai tarvitset apua palovaroittimen valinnassa, voit olla meihin yhteydessä yhteydenottolomakkeella, puhelimitse tai vaikkapa tulla käymään Kaarinan myymälässämme, osoitteessa Asessorinkatu 9.

Kommentoi