Sähkön hinnat nousevat ja ilmat viilenevät. Tarve edullisemmalle lämmitysmuodolle innostaa monet puhaltamaan pölyt käyttämättömistä tulisijoistaan ja laittamaan polttopuut palamaan. Pitkän käyttökatkon jälkeen on kuitenkin tärkeää huolehtia ensin takan asianmukaisesta huollosta ja tarkistuksesta, jotta sen uudelleen sytyttäminen on turvallista. Tulisijan ja hormien huono kunto on aina paloturvallisuusriski.
Ensitöiksi soitto nuohoojalle
Jos kodin takka on ollut pitkään käyttämättömänä, sitä ei tule käyttää lainkaan ennen kuin se on huollettu. On siis aika kutsua paikalle nuohooja. Kiinteistön omistaja on pelastuslain mukaan vastuussa siitä, että käytössä olevat tulisijat ja savuhormit nuohotaan säännöllisesti. Pelastuslain mukaan nuohous tulisi tehdä vakituisesti asutuissa rakennuksissa vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnoissa, kuten kesämökeillä, noin kolmen vuoden välein.
Nuohouksessa puhdistetaan tulisijat ja savuhormit palamisjätteistä, mikä ehkäisee nokipalojen syntyä. Nuohooja suorittaa myös tulisijojen ja savuhormin kunnon silmämääräisen tarkistamisen, jotta tulipalon vaaraa aiheuttavat vauriot ja tukkeumat voidaan havaita ajoissa. Piipussa saattaa olla esimerkiksi linnunpesiä tai halkeamia, jotka ovat paloturvallisuusriski.
Ammattipätevyyden omaavia nuohoojia voi etsiä esimerkiksi Nuohousalan Keskusliiton OMAnuohooja-palvelusta.
Nuohooja puhdistaa tulisijat ja savuhormit palamisjätteistä.
Nuohouksen laiminlyönti voi tulla kalliiksi
Tulisijan ja savuhormien huono kunto altistaa isommille vahingoille. Pelastustoimen tilastojen mukaan vuosittain tapahtuu noin kolmesataa tulisijojen ja savuhormien nokipaloa. Vaurioista johtuvia paloja on vuosittain alle sata. Säännöllinen nuohous ehkäisee nokipalojen syntyä, ja tarkistuksen yhteydessä kartoitetaan tulipalon vaaraa aiheuttavat vauriot ja muut riskit.
Nuohouksen ohittaminen sen sijaan voi tulla tulipalon sattuessa kalliiksi. Jos esimerkiksi pitkän käyttötauon jälkeen sytytetty takka aiheuttaa tulipalon, eikä nuohousta ole suoritettu asianmukaisesti, voi vakuutusyhtiö alentaa tai jopa evätä vahingonkorvaukset. Siksi on niin paloturvallisuuden kuin kukkaronkin kannalta tärkeää huolehtia ensiksi nuohous ja toiseksi säilyttää siitä todistus. Nuohoustodistuksen saa nuohoojalta aina kun nuohous on suoritettu, ja se on hyvä säilyttää, sillä sen avulla voi esimerkiksi tulipalon sattuessa osoittaa vakuutusyhtiölle, että rakennuksen nuohouksesta on huolehdittu asianmukaisesti.
Kalliiksi nuohouksen laiminlyönti tulee myös energiatehokkuuden näkökulmasta. Puhdistamaton nokikerros vähentää tulisijan lämmitystehoa, jolloin sen lämmittäminen vaatii yhä enemmän puuta ja polttoainetta. Nuohoaminen parantaa tulisijan lämmityskykyä, jolloin takan hyödyistä nauttiminen on taloudellisempaa ja energiatehokkaampaa.
Mitä voin itse tehdä?
Kiinteistön omistaja voi itse esimerkiksi poistaa tuhkat tulipesästä, mutta varsinainen nuohoustyö on jätettävä ammattilaiselle. Lisäksi on muutama asia, jotka ovat kiinteistön omistajan vastuulla. Muistettavaa on esimerkiksi huolehtia, että sisätiloissa tulisijan edessä on turvapelti. Helposti syttyvät materiaalit on siirrettävä kauemmaksi takan edestä.
Ennen nuohoojan saapumista, kiinteistön omistajan on varmistettava, että reitti savupiipulle on nuohoojalle turvallinen. Nuohoojan työturvallisuuden kannalta on pelastuslain mukaan huolehdittava seuraavat asiat:
- Tikkaat ja katon kulkutien osat ovat täysin kiinnitetty, hyvässä kunnossa ja turvalliset käyttää
- Tikkailla ja katolla liikkuminen on turvallista myös talven liukkailla keleillä
- Seinätikkaat on sijoitettu rakennuksen päätyyn (mikäli mahdollista), jolloin lumi aiheuttaa tikkaille mahdollisimman vähän vaurioita
- Savupiipulle, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä vaativille kohteille on pääsy kulkusiltaa tai lapetikasta pitkin
Mikäli turvallisuusvaatimusten laiminlyönnistä johtuen nuohoojalle sattuu onnettomuus ja hän esimerkiksi putoaa katolta, on omistaja yleensä velvollinen maksamaan mahdolliset korvaukset.
Paranna paloturvallisuutta asentamalla häkävaroitin. Esimerkiksi Housegard häkävaroitin CA107 reagoi haitallisiin häkäpitoisuuksiin ja vähentää häkämyrkytyksen riskiä. Häkä on epäpuhtaan palamisen tuloksena syntyvä hajuton, mauton, väritön ja myrkyllinen kaasu, jota ihminen ei voi havaita, mutta häkävaroitin voi.
Häkävaroitin on asennettava riittävän kauas tulisijasta ja noin hengitysilman korkeudelle (n. 1,5m lattiasta). Älä asenna varoitinta puhaltimien, ilmanvaihdon tai vetoisten paikkojen viereen. Häkävaroitin ei korvaa pakollista palovaroitinta. Lue lisää palovaroittimen asennuksesta blogistamme.