Työpaikan pelastussuunnitelma ja paloturvallisuus on koko työyhteisön vastuulla

Työpaikan pelastussuunnitelma ja paloturvallisuus ovat olennaisia osia työturvallisuutta. Niistä huolehtiminen on koko työyhteisön vastuulla. Jokaisen työntekijän tulee saada perehdytystä työpaikan pelastussuunnitelmaan ja paloturvallisuuteen liittyen. Kaikki työntekijät kantavat kortensa kekoon toimimalla vahinkoja ehkäisevästi, sillä työyhteisön kokonaisturvallisuus muodostuu yksilöiden osaamisesta ja panostuksesta.

Yleisin työpaikan alkusammutusväline on käsisammutin

Työpaikan pelastussuunnitelman lisäksi työtiloista tulee löytyä riittävä alkusammutusvälineistö, joka sijoitetaan niin, että alkusammutusvälineet on helppo ottaa käyttöön hätätilanteessa. Yleisin työpaikalta löytyvä käsisammutin on tyypiltään jauhe-, vaahto- tai hiilidioksidisammutin, mutta työpaikalla voi olla myös metallipalo- tai rasvapalosammuttimia tiloissa suoritettavien työtehtävien niin vaatiessa. Voit lukea lisää erilaisista käsisammutintyypeistä sammuttimen valintaoppaastamme.

Pienten palojen sammuttamista varten kiinteistöön kannattaa sijoittaa sammutuspeitteitä. Suuremmista kiinteistöistä voi löytyä pikapaloposti. Pikapaloposti on kaapista vedettävä letkukerä, jossa sammutinaineena on vesijohtoverkosta tuleva vesi. Pikapaloposti voi ensisilmäyksellä vaikuttaa ammattihenkilöille suunnatulta sammutusvälineeltä, mutta todellisuudessa se on tarkoitettu kaikkien alkusammutustilanteessa toimivien henkilöiden käytettäväksi.

Alkusammutusvälineistö on tarkastettava säännöllisin väliajoin: tarkastusväli on kaksi vuotta silloin kun sammutin on paikallaan kuivassa ja tasalämpöisessä tilassa, ja yksi vuosi kun sammutin altistuu tärinälle, kosteudelle ja lämpötilanvaihteluille. Lue lisää sammutintarkastuksesta täältä.

Kiinteistönhaltija vastaa alkusammutusvälineistön tarkastuksista, huolloista ja siitä, että sammutusvälineistö on sijoitettu työtiloihin parhaalla mahdollisella tavalla. Sammuttimia tulee olla riittävästi — nyrkkisääntönä on että jokaista alkavaa 300 m² kohti on oltava vähintään yksi käsisammutin ja sen välittömään läheisyyteen sijoitettu opaste, joka kertoo sammuttimen sijainnin. Lisäsammuttimien määrä ja sijoittelu riippuu rakennuksen pohjaratkaisuista sekä työpaikalla suoritettavista työtehtävistä.

Alkusammutuskalustosta ei ole hyötyä, jos sitä ei osata käyttää

Työpaikan pelastussuunnitelma ja alkusammutuskoulutus ovat helppoja tapoja varautua tulipalon syttymiseen. Vahinkoja voi sattua, vaikka jokainen työpaikalla noudattaisi varovaisuutta ja toimisi vahinkoja ennaltaehkäisevästi. Paloriski johtuu yleensä inhimillisestä virhearvioinnista ja seuraukset voivat olla vakavat, mikäli paloa ei saada sammutettua tehokkaasti. Palon syttyessä onkin ensiarvoisen tärkeää, että alkusammutusvälineistöä on saatavilla ja helposti löydettävissä, sekä paikalla henkilöitä, jotka osaavat alkusammutuksen. Tehokkaimmasta ja parhaiten sijoitellusta välineistöstäkään ei ole hyötyä, jos sammuttimia ei osata käyttää oikein.

Työnantajan tulee vastata henkilöstönsä perehdyttämisestä työpaikan paloturvallisuuteen sekä riittävistä alkusammutustaidoista. Suosittelemme alkusammutuskoulutuksen järjestämistä, jonka puitteissa työntekijät saavat ajankohtaista tietoa, opettelevat alkusammutustaitoja ja saavat itsevarmuutta alkusammutustilanteessa toimimiseen. Alkusammutuskurssilla opetellaan tunnistamaan palovaaran aiheuttajat, ehkäisemään vaaratilanteita ja sammuttamaan alkavat tulipalot. Tehokkailla alkusammutustoimilla pystytään tukahduttamaan alkavat palot tai ainakin rajaamaan niitä niin, että vältytään mittavilta omaisuustuhoilta ja ihmishenkien menettämiseltä. Työpaikan pelastussuunnitelma puolestaan auttaa työntekijöitä poistumaan turvallisesti rakennuksesta.

Siisteys lisää työpaikan paloturvallisuutta

Muita työpaikan paloturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat tilojen siisteys, poistumisreittien opasteet ja valaistus sekä paloilmaisinlaitteiden kunto ja toiminta. Siisteyteen tulee kiinnittää huomiota erityisesti toimistotiloissa, joissa on käytössä paljon sähkölaitteita, kuten tietokoneita ja tulostimia. Laitteet tulee sijoittaa niin, että niiden tuuletus toimii ja vältytään palovaaraa aiheuttavalta ylikuumenemiselta. Alkusammutusvälineiden, varauloskäyntien ja sähkökaapin edustat tulee pitää tyhjinä, jotta vaaratilanteen sattuessa ylimääräiset tavarat eivät hidasta alkusammutuksen aloittamista tai tiloista poistumista. Poistumisreittien opasteet tulee olla oikein sijoiteltu ja tarvittaessa valaistu, ja paloilmaisinlaitteiden toiminta on testattava säännöllisin väliajoin. Työpaikan pelastussuunnitelma täytyy laatia, jotta hätätilanteessa pelastautuminen onnistuisi sujuvasti.

Työpaikan pelastussuunnitelma

Työpaikan pelastussuunnitelma on pakollinen, mikäli samassa tilassa on yleensä samanaikaisesti vähintään 50 henkilöä. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa kiinteistönhaltija. Työpaikan paloturvallisuutta suunniteltaessa ja pelastussuunnitelmaa laadittaessa kannattaa kutsua ammattilainen avuksi, sillä pelastussuunnitelma laaditaan tarkkojen säännösten mukaan ja se osaa ottaa huomioon kaikki kiinteistön ja työyhteisön paloturvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Ammattilainen myös tarkistaa, että sammutusvälineistö on sijoiteltu parhaalla mahdollisella tavalla, opasteet ovat kunnossa ja sammuttimien tarvittavat huollot on tehty.

Suomen Sammutinpalvelu tarjoaa alkusammutuskoulutukset ja pelastussuunnitelmien räätälöinnit. Vastaamme mielellämme mieltäsi askarruttaviin, työpaikan paloturvallisuutta koskeviin kysymyksiin. Ole meihin yhteydessä ja varaa aika yrityksesi paloturvallisuuskartoituskäynnille!